tiistai 19. heinäkuuta 2016

Kuvauspaikkaa etsimässä

Käytän näköjään viikonloput tehokkaasti hyväksi, koska sain sunnuntaina energiapuuskassani aikaiseksi käydä kahdella potentiaalisimmalla potrettikuvauspaikalla Villa Elfvikissä sekä Gallen-Kallelan museolla ja voin sanoa, että nämä tutkimusmatkat olisi ollut hyvä hoitaa alta pois jo ajat sitten!

Matkalla minut yllätti sadekuuro ja korosti vain sen tärkeyttä, että meillä on parasta olla hääpäivään mennessä katsottuna varmasti hyvä katettu alue, jossa kuvaukset onnistuvat oli sää mikä hyvänsä. Hitsiläinen näitä Suomen kelejä, ei voi kyllä mitään laskea ikinä niiden varaan!

Jalkauduin ensin Villa Elfvikiin ja totesin ensitöikseni, että ainakaan rakennuksen sisätilat eivät sovellu kuvaukseen ollenkaan, sillä paikka vilisi väkeä ja se oli muutettu joksin museomaiseksi kahvilaksi, joten sopivia kuvauspaikkojakaan ei ollut tarjolla. Sen sijaan taloa kiertävä luontopolku sai inspiraationi heräämään.

Tarjolla oli kaislikossa kiemurtelevia pitkospuita, lintutornia, paviljonkia ja runsaasti luonnontilaan jätettyä metsää. Kartoitin paikalta kolme katettua rakennelmaa, jossa kuvaukset onnistuvat tarvittaessa sadesäällä. Myös Elfvikin rakennuksen ulkopuolelta saa kivoja kuvia, jos haluamme kuitenkin jotain rakennusta potrettien taustalle. Lisäksi välimatkat olivat tosi lyhyitä, joten luontopoluilla ei tarvitse myöskään tarpoa tuntikausia ja hukata kallista aikaa.





Gallen-Kallelan museo osoittautui sen sijaan pieneksi pettymykseksi. Tässä kohteessa väkeä oli vieläkin runsaammin paikalla ja miljöö tarjosi kuvauspaikaksi ainoastaan avoimen pihamaan, museon edustan sekä ihanan kahvilaksi muutetun pitsihuvilan, jonka eteen oli harmillisesti aseteltu paljon kylttejä, pöytiä ja tuoleja eli tietenkin huvilan edusta oli myös tupaten täynnä kahvittelijoitakin. Rinteen juurelta löysin myös harmaantuneen savusaunan ja kapean järveä kiertävän polun, mutta mielestäni alue muistutti lähinnä ryteikköä ja se saunarakennuskin oli oikeasti ihan hirveä, aivan liian rustiikkia minun makuuni. :D

Ainoa oikeasti sykähdyttävä ja onneksi myös katettu kuvauspaikka löytyi museon kulmalta, jota kiersivät pylväiköt ja kauniit vanhat kiviportaat. Kaikista kuvauspaikoista pidin kieltämättä tästä eniten, mutta mieltäni jäi vaivaamaan se, ettei alueella saa varmaankaan kovin hyvin kuvausrauhaa ja pahimmassa tapauksessa väki jää tuijottamaan touhujamme, mikä ei ainakaan auta rentoutumaan jännittävässä tilanteessa. Ja tosiaan se, että kyseiset portaat olisivat sitten se ainoa kuvausmiljöö.




Juttelemme varmasti vielä kuvaajan kanssa ja haluan kuulla tarkemmin hänen ajatuksiaan näiden kuvien perusteella, joten emmeköhän saa jonkun suunnitelman aikaiseksi. Esimerkiksi yksi vaihtoehto olisi se, että sadesäällä ottaisimme kuvat noiden Gallen-Kallelan portaiden luona ja hyvällä säällä menisimme Villa Elfvikiin pitkospuille. Elämää helpottaisi kyllä aivan huikeasti, jos se sade voisi pysyä poissa edes tuon yhden tunnin ajan koko päivänä, jolloin ne kuvat olisi tarkoitus ottaa... Huoh!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti