Lisää piperryksiä: Korvakorut~

Pakko myöntää, että osaan kyllä olla ärsyttävä pikkutarkka pilkunviilaaja ja yksityiskohdat ovatkin minulle tosi tärkeitä. Kynsikoristelujen lisäksi olen miettinyt esimerkiksi koruja, jotka laitan hääpäivänä päälleni. Loppujen lopuksi mekon pääntie on niin kaunis ja uskoisin, että kampauksestani kukkineen tulee sen verran näyttävä, että mielestäni sormukset ja korvakorut ovat ihan riittävä lisä näihin juhlallisuuksiin.

Mutta millaiset korvakorut? Minussa on hieman harakan vikaa ja pidän kaikesta kimaltavasta, mutta jostain syystä meille on näköjään tulossa täysin blingblingittömät häät. Oikeuksiinsa pääsevät näissä kekkereissä pitsit, helmet ja hopea, joten halusin myös korvakoruni hopeisena pisaranmuotoisilla riippuvilla helmillä. Kaikista halvimmaksi olisi tullut käydä jossain Glitterissä ostamassa korvikset, mutta haluan pukea häihin vähän arvokkaammat korut, jotka kestävät aikaa ja kulutusta. Voin sitten joskus vanhana korviksia kiinnittäessäni muistella, kuinka käytti niitä ensimmäistä kertaa omissa häissäni. :)

Ja niitä oikeitahan ei meinannut löytyä kotimaan valikoimista sitten millään! Rohkaistuin viimein selailemaan Etsya ja nämä kaunokaiset olivat itse asiassa aivan ensimmäinen ostos, jonka tein sieltä. Riippuvan helmen lisäksi halusin, että korviksissa olisi joku juju ja nämä israelilaisen My Little Briden (Efrat Davidsohnin suunnittelemat) korut pienine lehtineen sopivat kukkien ja mekkoni kukkaistyttöhelman jatkeeksi kuin pisteenä i:n päälle.

Vitsit, mitä asiakaspalvelua! Olin aivan otettu saatekirjeestä ja etenkin rasiasta löytämästäni suomeksi kirjoitetusta pikku huomionosoituksesta. :) Korut maksoivat päälle 23€ plus postikulut 8€, mielestäni ei siis ollenkaan paha hinta! Lukko oli kunnollinen ja korvikset tuntuivat muutenkin mukavan painavilta/"tukevilta" korvissa. Nyt pitäisi malttaa olla käyttämättä näitä vielä muutamaan kuukauteen, mutta ajattelin laittaa nämä kuitenkin korviini huomenlahjakuvauksiin muutaman viikon päästä. Ja varmasti näille löytyy myös käyttöä häiden jälkeenkin!

Heippa, tällainen naama täällä muuten kirjoittelee. :D En ole tainnutkaan aikaisemmin näyttää nenääni koko blogissa. Tuossa kuvassa taisi muuten yksinäinen kihlani varastaa korviksilta huomion. ;) Vähänkö muuten nyt häiritsee, että ainoaa kultaista kimallusta juhlissa tulee olemaan vaan minun sormuksissa. Mutta ehkä en anna tämän pikkujutun häiritä suunnittelua. ;)

Superhienot kaasojen kiitoslahjat!

Tänään posti muisti minua huikealla kolmella hääpaketilla, joista teen yhdestä postauksen tänään. Sain myös yhden saapumislähetyksen ja käyn huomenna hakemassa lisää yllätyksiä kotiin! :) Laskelmieni mukaan pian kaikki paketit Ebaysta ja Etsystä onkin jo toimitettu. Kannattaa muuten varata reilusti aikaa varsinkin, jos tilaa tavaroita kauempaa maailmalta, sillä toimittamisessa kesti ainakin minulla viikon verran ja yksi paketti jäi hetkiseksi tulliinkin jumiin.

Mutta, nyt haluan hehkuttaa Etsysta löytämiäni ihania käsikoruja, jotka aion antaa kaasoilleni kiitoslahjoiksi hääpäivänä! Nämä kauniit korut on valmistanut kanadalainen Alexandrea's Jewels ja mielestäni hinta oli hyvinkin kohtuullinen, noin 20€/kpl plus postituskulut 8 €. Tilasin korut sterling hopealla ja omaan käteen koru tuntuikin mukavan jämäkältä ja jopa hieman painavalta. Hopeoituna hinta olisi ollut vain noin 15€. Plussaa siitä, että helmien sävyn sai valita itse useiden eri vaihtoehtojen joukosta ja valitsinkin sävyksi tietenkin Peachin teeman mukaan. ;)

Hinnasta teki entistä kohtuullisemman se kun näin, miten hienosti tuotteet oli pakattu kiitoskirjeen ja alennuskupongin kera! Korut oli pujotettu pahviseen pidikkeeseen, joka puolestaan oli pakattu pieneen muoviseen taskuun. Tämä oli vielä sujautettu satiiniseen pussukaan ja kaupan päälle sain myös pahviset lahjapakkaukset, joten enää tarvitseekin vain löytää tai tehdä kortit lahjan kylkeen. :)

Piti varuiksi avata yksi koru varovaisesti paketista ja tarkistaa, että ketju oli varmasti tarpeeksi pitkä ranteen ympäri! :D Hyvin mahtui paksumpaankin ranteeseen, mutta ketjun silmukat olivat hieman liian pienet ja mies sai nakkisormillaan yrittää hyvän tovin kiinnittää korua paikoilleen. Katsokaa nyt miten sievät pikku lahjapakkaukset noista tulikaan! Ja jos koru ei miellytä, niin nämä saa kätevästi vaikka kiertoon häiden jälkeen. Toivottavasti kaasot pitävät näitä kuitenkin edes sen yhden päivän minun mielikseni. ;) Nyt pitää vain toivoa, etteivät kaasot eksy tänne blogiin! D: En kyllä ole tätä kenellekään tutuille mainostanut, mutta harmittaa, jos yllätys menee pilalle kun en malta olla hehkuttamasta asioista etukäteen täällä.

Josta tulikin mieleeni, tapasin tänään huomenlahjakuvaajani ja meillä synkkasi hyvin yhteen! :) Keskusteltiin vähän meidän visioista ja mitä sitten parin viikon päästä tulee tapahtumaan. Olen varannut kampaajan ja meikin samalle päivälle ja ajattelin vielä käydä muutaman kerran solariumissa, jotta saisin hieman päivettyneen ihon kuviin, luonnostani kun olen aivan kalman kalpea. Täytyy kirjoittaa sitten myöhemmin, miten kuvaukset menivät, mutta veikkaanpa, että siltä reissulta ei tule olemaan juurikaan kuvamateriaalia näytettäväksi asti. ;)

Pöytäkoristeet alkavat muotoutua

Olen visiossani kaavaillut, että hääpaikalla vieraat istuisivat pienemmissä pöytäkunnissa, joihin kuhunkin asetellaan yksinkertainen, mutta näyttävä asetelma keskelle. Jo alusta asti minulle on ollut selvää, että haluan hyödyntää korkeita, kartionmuotoisia maljakoita, mutta muuten olen ollut ideoille avoin.

Nyt vihdoinkin muutamien yli nukuttujen öiden jälkeen visio alkaa vihdoin hahmottua ja olen päätynyt siihen lopputulokseen (miehen hyväksynnän jälkeen :D), että haluaisin jokaiseen pöytään kolme eri korkuista kartionmuotoista maljakkoa, joista korkeimpaan tulee pitkävartinen kukka ja kahteen matalempaan helminauhaa valkoisella kellukynttilällä. Joko kaikki maljakot tai vain kaksi matalempaa täytetään vedellä ja ne asetellaan peilinalusen päälle. Olen vielä kahden vaiheilla, haluanko ripotella vielä peilin päälle jotain koristeita, kuten helmiä tai kiviä. mutta ne saattavat kuitenkin olla jo liikaa.

Teemavärimme ovat siis valkoinen, vaalea persikka ja sinisenharmaa. Bongasin Juhla Centeristä juuri oikeanväristä helminauhaa, jota tilasin kokeeksi yhden paketin värillä Steel Blue. Olin hämmästynyt, kuinka pieneen tilaan helminauha mahtui, sillä sitä oli tuotekuvauksen mukaan 5 x 1.3 metriä ja luulin, että se riittäisi hyvin maljakoihin. Voi kuitenkin olla, että joudun tilaamaan vielä lisää nauhaa, mutta se selviää vasta lähempänä kun tiedetään, kuinka monta pöytäryhmää tilaan tulee vieraiden mukaan.

Täytyyköhän minun kuitenkin pitää kiirettä tilauksen kanssa, koska kaikki nauhat ovat tällä hetkellä tarjouksessa, jos ne vaikka ovat samalla loppuunmyynnissä? Toisaalta, hieman erisävyiset nauhat voisivat näyttää ihan kivoilta yhdessä, jos joudun myöhemmin ostamaan nauhani jostain muualta.

Meillä ei ole yhtäkään korkeaa kirkasta maljakkoa, joten jouduin testaamaan ideaani vesilasin kanssa :D Uskon, että tämän perusteella visio toimii käytännössä ihan hyvin. Nauha myös kelluu tasaisesti lasissa ilman ylimääräisiä painoja. joten todennäköisesti minun ei tarvitse ostaa mitään kivi/lasimurskaa maljakoiden pohjalle. Hylkäsin myös ajatuksen vesihelmistä, koska en halua hääaamuna stressata turpoavatko helmet maljakossa liikaa ja millä korkeuksilla ne kelluvat pitkin päivää. Mielestäni helminauhalla saa vastaavan efektin aikaa, on varmempi valinta ja nopeaa sekä helppoa asetella paikoilleen.

Haluaisin korkeimpaan maljakkoon jonkun vaalean persikan värisen kukan, mutta en vielä tiedä, minkälainen se voisi olla. Mieleeni tulee ensimmäiseksi joku tulppaani, mutta ehkä en halua kuitenkaan sellaista... Pitää tehdä kukistakin erillinen postaus!

Muistaakseni Bäckyssä oli korkeita maljakoita, joita saa lainata/vuokrata, mutta kaksi matalempaa täytyy hankkia jostain erikseen. Löysin vanhasta kunnon Ikean valikoimasta 2 kpl Cylinder-maljakoita halpaan hintaan, jotka sopisivat kuin nakutettu kokonaisuuteen, joten todennäköisesti hankimme tarvittavan määrän maljakoita sieltä.

linkki

Olen myös sopinut Facebookin kautta hakevani peilejä eräältä henkilöltä hänen omien häidensä jälkeen, mutta jos homma menee jostain syystä mönkään, niin ostamme varmaan Ikeasta myös Lots-peilejä, joita myydään edullisesti neljän kappaleen paketeissa.

linkki

Olen myös kehitellyt jonkun pakkomielteen menu/ohjelmapidikkeistä! Pöytäkortit saavat olla vaikka taiteltuna lautasen päällä ilman pidikettä, mutta menu/ohjelmapaperit täytyy erottua omissa pidikkeissään. Mistään ei tunnu löytyvän edullisesti tyylikkäitä pidikkeitä ja toivon, että saamme Bäckbystä lainattua/vuokrattua sellaiset, mutta muussa tapauksessa ostan pidikkeet varmaan Chez Mariuksesta.

linkki

linkki

Olen ajatellut, että paperin toisella puolella voisi olla menu ja toisella puolella ohjelma, niin pidike sopisi pöytään paremmin kuin hyvin. Hääkirppareita netissä jonkin verran selailleena uskoisin, että nämä kaikki tavarat saa myös kätevästi kiertoon juhlien jälkeen!

Sitten vain valkoiset pöytäliinat ja kaunis kattaus, niin kokonaisuus on sillä selvä. :) Hääkarkit/vieraslahjat olen tosin ajatellut myös asetella pöytiin valmiiksi kattauksen kanssa, mutta ne ovatkin jo varmaan aivan oma tarinansa.

Joulu tuli aikaisin, ensimmäinen paketti kolahti postista!

Nyt alkaa vissiin pikkuhiljaa postilaatikosta tipahdella tilaamiani tavaroita Etsysta ja Ebaysta. Sain tänään vihdoinkin kenkäklipsit oikein Australiasta asti, jotka tilasin muutama viikko sitten. :)

Ikävä kyllä en ollut aivan älyttömän tyytyväinen siihen, mitä kirjekuoresta ja samettipussukasta paljastui. Toinen klipsi oli hieno ja juuri sellainen kuin odotin, mutta toinen näytti siltä kuin se olisi valmistettu hutaisten. Kukkien terälehdet menivät osittain päällekäin kun niiden pitäisi mennä limittäin ja myös keskellä ollut helmikoru oli ommeltu hieman vinoon :( Myös paremmin valmistetun kukan muutama terälehti kääntyi väärin päin ja koetin kostuttamalla saada niitä suoristumaan. Ehkä pitää ottaa hiuslakka tai muu vastaava avuksi. Kuvistapa näette:

Noh, ehkä noista ihan kelvolliset saadaan, koska periaatteessa vinossa olevat helmet eivät erotu paljaalla silmällä ja voin ohuella langalla koettaa kursia vasemmalla näkyvän kukan terälehtiä eroon toisistaan. Eri asia on sitten se, että haluanko edes laittaa koruja kenkiin vai pistänkö nämä suoraan kiertoon.

Periaatteessa ihan kivan näköiset, mutta eivät aiheuttaneet minussa mitään vau-efektiä. Ehkä fiilikseen vaikutti ärsytys toisen klipsin huolimattomasta ulkoasusta, mutta mielestäni kukka ja kengät eivät olleet myöskään aivan samaa sävyä, mistä syystä mietinkin, ovatko nämä nyt se kaikista paras yhdistelmä.

Mallailin myös hyvän tovin, mihin klipsit kiinnittäisin ja päädyin lopulta laittamaan ne joko kärkien päälle tai nilkan sivuun. Mielestäni kukkien pitäisi olla vielä pöyheämmät, jotta ne sopivat kärkiin (miten minusta tuntuu, että kärjen päällä kukka jotenkin myös pidentää jalkaterää?), joten jos päätän pitää korut kengissä hääpäivänä, kiinnitän ne todennäköisesti tuonne kengän sivuun.

Mies joutui vielä napsia muutaman kuvan ihanasta hääkenkä-farkkulookistani, jotta hahmottaisin kokonaisuuden paremmin ja kyllä tästäkin kuvakulmasta katsottuna kukkaset nilkan sivussa näyttävät paljon paremmilta kuin tuossa kärjen päällä. Nyt pitää vähän makustella mielessä näitä ja tosiaan kokeilla saada niistä koruista edes saman näköiset kotikonstein. Toisaalta, eivätpä ne sieltä mekon alta varmaan ihan kamalasti yleisölle vilku, että joku huomaisi toisen kukan olevan hieman eri paria :D

Kroppa kuntoon ja viimeinen silaus Hypoxilla!

Kukapa ei haluaisi hääpäivänä (ja etenkin sitten hääyönä) näyttää kasvojen ja kampauksen lisäksi hyvältä myös kaulasta alaspäin! Ajattelin omistaa kokonaisen postauksen kropalle ja mitä olen suunnitellut linjojeni suhteen häät silmällä pitäen.

Ensinnäkin tehtäkööt selväksi, että en ole todellaakaan kaalisoppadieettien tai treenikuurien ystävä, vaan tärkeintä minulle on omalle keholle ja pääkopalle sopivat pysyvät elintavat ja sitä kautta saavutettu terve kroppa sekä iloinen mieli.

Intohimoni on tanssiminen, jolla olen aikanaan hankkinut peruskunnon ja jäänyt koukkuun liikkumiseen. Tanssin ohella innostuin juoksulenkeistä ja muutama vuosi sitten kokeilin myös Naisten kympillä ja Midnight Runilla, oli muuten hauskaa! Kuntosalikäynnit olen puolestaan aloittanut jokin aika sitten puhtaasti siitä syystä, että tanssi ja juokseminen on vahvistanut lähinnä alakroppaa. Yläkroppa on jäänyt hiukan vähemmälle rasitukselle ja olenkin halunnut lähinnä hankkia voimaa käsivarsiin sekä vahvistaa keskivartaloa ja syviä lihaksia (ihanaa kun on myös luonnostaan notkoselkä, niin lihasten löytäminen/oikea käyttö on haastavaa...)

Mutta voi vitsi, että se salitreeni on oikeaa pakkopullaa! :D Tekee keholle niin hyvää, mutta on todella yksitoikkoista ja tylsää. Mitään fitnesskissaa minusta ei varmasti saa tekemälläkään, mutta yritän silti jaksaa käydä jumppaamassa edes sen kerran-pari viikossa, välillä heikommalla menestyksellä.

Haasteellista on ollut enemmänkin sen suhteen, mitä pistän suuhuni. Olen ollut pienestä pitäen oikea sokerihiiri ja varsinkin irtokarkit ovat maistuneet paremmin kuin hyvin. Olen ollut myös aina laiska ruoanlaittaja ja kokkaamani kotiruokakin on pahimmillaan saattanut olla jotain makaronia ja herne-maissi-paprikaa. Kun ei vaan kiinnosta ja jaksa. Ja varsinkaan puputtaa jotain tylsää salaatti-kurkku-tomaatti -comboa.

Onneksi mieheni on meistä innokkaampi kokkailija ja ikä on koitunut pelastajakseni, mitä sokerin mättämiseen tulee. Maku on muuttunut sen verran, että en ole varmaan enää neljään vuoteen liiemmin välittänyt jokapäiväisestä sokeripiikistäni ja olen oppinut arvostamaan esimerkiksi pieniä jälkiruokia, jotka pitävät tehokkaasti makeanhimon kurissa. Terveellisemmästä ruoasta tulee vain niin paljon parempi ja energisempi olo, että nälkään ei enää nykyisin edes halua tempaista mitään suklaapatukkaa, vaan mieli halajaa jotain oikeaa ruokaa.

Nyt kun olen vihdoinkin saanut työpaikan toimistotyöajoilla, on myös ruokailujen kanssa ollut helppoa, mistä kroppa on kiittänyt. Silti istumatyötä tehneenä minulla on ollut jo pitkään sellainen olo, että aineenvaihduntani on ollut jumissa (kiitos myös lähestyvien kolmekymppisten...) ja vaikka syömiset ovat parantuneet huimasti esimerkiksi kahden vuoden takaiseen verrattuna, ei se ole juurikaan näkynyt painossa tai vanhojen vaatteiden istuvuudessa. Haaveissani on ollut jo pitkään kiinteytyä ja pudottaa about 5 kiloa painoa, jolloin olisin mielestäni minulle parhaissa mitoissa.

Päätin tehdä asialle jotain ja varasin noin kuukausi sitten ilmaisen konsultaation Aleksin Hypoxiin ja päädyin ottamaan 12 kerran yhdistelmähoidon. Olen halunnut jo pitkään kokeilla Hypoxia, mutta luonnollisesti se ei ole opiskelijabudjettiin oikein sopinut, joten nyt koin vihdoin hetken oikeaksi.

Olin aluksi hieman skeptinen hoidon suhteen, että voiko muka jossain ilmanpainepuvussa ja verkkaisesti pyörää polkemalla oikeasti vaikuttaa kehon ongelma-alueisiin ja selluliittiin. Selvitin myös tarkkaan, ettei hoitoon liity mitään ihme ruokavalioita, mikä olisi selittänyt muutokset, mutta kuulemma käytännössä perusterveellisiä elintapoja noudattamalla tuloksia saisi aikaan. Ainoa nyrkkisääntö oli se, ettei Hypoxin jälkeen saanut syödä mitään hiilaripitoista, mitä noudatinkin tarkasti, mutta muuten söin niin kuin ennenkin ja herkuttelinkin silloin tällöin.

No, toimiko? Olin aivan ällikällä lyöty lopputuloksesta! Vaikka muutosta ei välttämättä paljaalla silmällä erota, niin jo hoidon puolivälissä kiinnitin huomiota siihen, että ihoni oli varsinkin reisistä sileämpi ja kimmoisampi. Loppuvaiheessa myös farkkuni tuntuivat väljemmiltä ja mikä parasta, paino hyppäsi alaspäin kuukaudessa huimat 2,5 kiloa kun se oli pitkään jumittanut tismalleen samassa lukemassa. Ja entäs ne mitat? Alku- ja loppumittausten perusteella senttejä lähti vyötärö-polvet -alueelta yhteensä melkein 23 cm! Väitän siis, että omalla kohdallani Hypoxi toimi erinomaisesti aineenvaihdunnan boostauksessa ja kropan kiinteytymisessä.

Minulle suositeltiin ylläpitäviä kertoja, jotka nyt kanta-asiakkaana ja harvemmin käytyinä tuntuvat ihan sopivilta myös kukkarolle. Olen ajatellut jatkaa Hypoxissa kerran viikossa ilman ilmapainepukua eli pelkästään kuntopyörällä ja riippuen rahatilanteesta, voisin ennen häitä vielä ottaa myös jonkun tiiviimmän yhdistelmähoitosetin.

Pidän kuitenkin edelleen kulmakivinä säännöllisiä treenejä ja järkeviä ruokailuja, mutta Hypoxi kulkee siinä rinnalla kyllä kivana extrana. Suosittelen kokeilemaan! :)