Loppu häämöttää: mitä tekisin toisin sekä nappivalinnat

Jatkanpas vielä hääpäivän pureskelua ja analysointia kun kerran vauhtiin pääsin! Olen myös tykännyt kovasti lukea muiden rouvien jälkitunnelmia ja napsia niistä vinkkejä omiin juhliin; en olisi esimerkiksi tajunnut varata ruokailun ajaksi taustamusiikkia, ellen olisi saanut asiasta vinkkiä Facebookin hääryhmässä jo juhlansa viettäneeltä morsiamelta. Toivonkin, että tekemistäni huomioista olisi siis apua myös jonkun muun ihanan juhlasuunnitelmiin! :)

Ensin mietintöjä siitä, mitä tekisin toisin, jos järjestäisin juhlat uudestaan. Pienenä välihuomautuksena, mikään seuraavista ei ole todellakaan big deal eivätkä siis vaikuttaneet tunnelmiin, mutta koska olen mielestäni esteetikko sekä ennen kaikkea perfektionisti, niin aina on varaa parantaa. :)

- Juhlatilan koko ja pöytien järjestäminen: Bäckbyn juhlatila on oikeasti tosi iso ja sinne mahtuu muistaakseni yli sata istuvaa vierasta, joten meidän noin 60 hengen seurue siis mahtui tilaan erittäin hyvin. Varsinkin kun osa vieraista viihtyi vielä paljon ulkona, niin välillä tuntui siltä, että juhlapaikka oli melko aution oloinen. Vaikka meidän hääparin oma pöytä oli ihana ratkaisu, niin itsestä tuntui siltä, että vieraat istuivat meistä vähän turhan kaukana. Onneksi meillä oli kuitenkin hyvin aikaa kierrellä vieraiden joukossa ja istahtaa eri pöytäkuntiin, joten itselleni ei tullut mitenkään yksinäinen fiilis päivän aikana. Ehkä kaikki pöydät olisivat kuitenkin saaneet olla lähempänä toisiaan tai sitten koko istumajärjestys olisi kannattanut miettiä eri tavalla.

- Mekon helma ryppyyntyminen: Huomasin jo ennen potrettikuvauksia, että olin onnistunut rypistämään mekon helmaa, kun kannattelin sitä matkalla kuvauspaikalle. Tätä en tietenkään voinut tietää etukäteen, mutta helmaan olisi kannattanu tarttua ensimmäisen organzakerroksen alta, jolloin päällimmäinen kerros olisi säilynyt siistinä. Rypyt näkyivät joissain kuvissa ja osuivat omaan silmääni, mutta noh, mitäs pienistä!

- Suihkurusketus kuitenkin päivää aikaisemmin: Hääaamusta meinasi tulla horroria, kun pesin epävarmuuspäissäni yön yli muhinutta rusketusväriä pois ja pelkäsin, että se oli kuitenkin ehtinyt tummua iholle liikaa. Ihan turhaa stressiä siis. Lisäksi päällimmäinen värikerros olisi ehtinyt kulua pois, jos rusketuksen olisi ottanut vähän aikaisemmin, koska jälkikäteen huomasin, että väriä oli tarttunut mekon kankaaseen kainaloiden kohdalle, johon kädet hinkkasivat koko päivän. Onneksi väri lähti kankaasta helposti pesemällä!

- Hieman muhkeampi kimppu: Pikkujuttuja, mutta odotin hääkimpulta ehkä hieman lisää muhkeutta ja pyöreää muotoa, joka olisi tuonut siihen aavistuksen lisää näyttävyyttä. Nyt kimppu jäi hippusen vaatimattomaksi muun kokonaisuuden rinnalla. Tämäkään huomio ei kuitenkaan vaikuttanut häätunnelmiini millään tavalla ja sitä paitsi heitin kukat eteenpäin keskellä päivää, joten en kokenut sen olevan niin tärkeä ja oleellinen elementti juhlissa.

- Photoboothin ulkoasu: Jätin valokuvausnurkan kasaamisen kokonaan muille enkä ehtinyt miettiä sitä ollenkaan aamun valmistelutuntina. Näin jälkeenpäin olisin halunnut järjestellä ihan eri tavalla esim. pöydän, jossa oli ohjekehys ja propsit. Esimerkiksi propsit heitin sikin sokin pöydälle, vaikka juhlapaikalta ehdotettiin, että maljakoissa ne olisivat olleet paremmin esillä. En usko, että kukaan kiinnitti photoboothin ulkoasuun kuitenkaan mitään huomiota ja pääasia kuitenkin, että itselaukaisimella napsitut kuvat onnistuivat hyvin.

Sitten muutamia pointteja, mihin suosittelen ehdottomasti panostamaan tulevissa hääjuhlissa! :)

+ Vessakorit: Kun aloin käymään vessakoreja läpi häiden jälkeen, luulin ensin, että ne olivat täysin koskemattomia, niin siistejä vieraita meillä oli. Tarkempi tutkiminen kuitenkin osoitti, että lähes kaikkia tavaroita oli kuitenkin käytetty, mikä teki minut todella iloiseksi! :) Tästä pääsee tutustumaan tarkemmin, mitä meidän korit sisälsivätkään. Oikeastaan ainoat turhat asiat olivat suolapurkit viinitahroille sekä ompelupakkaukset. Näin jälkiviisaana olisin ehkä lisännyt myös molempiin koreihin muutaman pienen piilopullon...

+ Lambin rakkaustarinoita-vessapaperi: On se hassua, miten muutama paperirulla voi muuttaa vessojen ilmettä niin paljon! Yllättäen vessapaperit osoittautuivat myös yhdeksi juhlien hitiksi ja herättivät paljon ihastusta: mummoni oli muun muassa napsinut useamman palasen talteen laukkuunsa ja lukenut niitä sitten koko pöytäseurueelle juhlatilan puolella. :D

+ Vieraiden kirjoittamat kortit: Koska meillä oli virallista ohjelmaa niin vähän, pienien korttien askarteleminen tarjosi kaivattua puuhaa luppoajalle. Saimmekin niitä yhteensä noin 30 kappaletta ja niitä on ollut todella kutkuttavaa ja liikuttavaa availla näin syksyn pimeinä iltoina yhdessä miehen kanssa. <3 Uskon myös, että saimme kortteihin paljon henkilökohtaisempia tervehdyksiä kuin mitä niitä olisi viitsitty kirjoittaa perinteiseen vieraskirjaan.

+ Photobooth: Vaikka harmittelinkin tuonnempana, että olisin halunnut panostaa valokuvauspisteen ulkoasuun enemmän, niin kävijöitä siinä kuitenkin riitti pitkin juhlia. Meillä on kahdella eri muistitikulla varmaan yli sata kuvaa, joita en ole edes vielä ehtinyt tarkemmin käymään läpi, mutta joille olen tirskunut hullun lailla, mitä tuossa olen vilkaissut kameran näytön läpi! :D

+ Ohjelma ja aikataulu: Jälkeenpäin voin vain myhäillä tyytyväisenä, että viis veisasimme kaiken maailman hääperinteistä ja suunnittelimme päivästä juuri meidän näköisemme pelkästään fiiliksien pohjalta. Ohjelma, tai oikeastaan sen puute, keräsi vierailta paljon kehuja ja aikataulukin oli mietitty juuri sopivaksi, jossa toki juhlatilan henkilökunta auttoi paljon suunnittelupalaverin yhteydessä. Oli myös hyvä, että psyykkasin itseäni etukäteen murehtimatta liikaa päivän kulusta, koska kyllähän se hieman muuttui tilanteiden mukaan. Kaikki sujui kuitenkin lopulta paremmin kuin hyvin! :)

Kiitoksien aika: onnistumisia yli odotusten!

Kuten olen tässä jo useampaan otteeseen paukuttanut, arvostan aivan älyttömän korkealle ihmisten sydämellisyyttä, aitoa auttamisen halua ja yhteistyökykyä, vain muutamia esimerkkejä mainitakseni. Sen todellakin huomaa, kun asioihin paneudutaan tunteella ja taidolla, joten aion omistaa tämän postauksen sille, että jaan vilpittömästi krediittiä ja glooriaa niille, jotka sen ansaitsevat. Kiitosta tässä maassa kun jaetaan muutenkin aivan liian harvoin. :)

Olen käyttänyt tunteja ja taas tunteja etsien, vertaillen ja kysellen eri palveluntarjoajista meidän häitä varten enkä voi olla ihailematta sitä asiakaspalveluhenkeä ja ammattimaisuutta, jotka sain henkilökohtaisesti kokea seuraavien tahojen kohdalla. Jättimäinen kiitos teille kaikille! Ilman teitä meidän häät eivät olisi olleet puoliksikaan niin ihanat ja kauniit kuin ne olivat. Voin siis vilpittömästi ja täydestä sydämestä suositella seuraavia tahoja aivan kenen tahansa juhlaan tai tilaisuuteen, olipa se sitten iso tai pieni. <3

Wanha Bäckby

Itse juhlatila ei olisi voinut olla parempi meidän häille ja siitä kuvat puhukoot puolestaan. :) Lisäksi olen erittäin tyytyväinen henkilökuntaan, joka hoiti työnsä tehokkaasti ja huomaamattomasti alusta loppuun. Myös ruoka oli todella hyvää. Sähköposteihini ja mielen päälle putkahtaneisiin yksittäisiin kysymyksiinikin jaksettiin vastailla nopeasti sekä aina ihailtavan kärsivällisesti.

Syväsen Kukka

En tule varmaan ikinä löytämään toista floristia, joka jaksaisi paneutua yhtä suurella mielenkiinnolla yksittäisen asiakkaan kukkasuunnitelmiin ja jopa testata visioita omalla ajalla sekä omilla materiaaleillaan! Kaikki kukat olivat myös valmiina hyvin pitkälti sellaisia, mitä yhdessä suunnittelimme, joten lopputulokseen ei tarvinnut pettyä. Mielestäni tällä kukkakaupalla on myös varmasti koko pk-seudun parhain hinta-laatusuhde. :)

Patisserie Teemu & Markus

Tämä pieni leipomo hoitaa asiakaspalvelunsa todellakin aurinkoisella asenteella! Tiedusteluihini vastailtiin kerta toisensa jälkeen kattavasti ja hymy huulilla. Myös tilaamani macaronsit olivat erittäin hyviä hinta-laatusuhteeltaan. Yrjönkadun myymälässä piipahdin pariinkin otteeseen ja se näytti niin houkuttelevalta, että seuraavalla kerralla aion varmasti istahtaa siellä myös hetkisen kahvikupin äärellä.

Kampaaja Henry

Mielestäni Henry on kerrassaan valloittava persoona ja hänen luonaan Paraelissa on aina yhtä hauskaa käydä joko laittamassa (Henryn sanoin) reuhkaa minttiin tai hakemassa vain unohtunut pukupussi takahuoneesta. :D En ole myöskään vielä tavannut meikkaaja-kampaajaa, joka suhtautuisi työhönsä yhtä vakavasti ja kunnianhimoisesti. Olen niin onnekas, että sain hänet laittamaan hiukseni ja kasvoni kuntoon hääpäivänä! <3

Kynsiteknikko Liina

Toistanko itseäni liikaa, jos vannon myös Liinan olevan huikean upea tyyppi, joka jaksaa vääntää ne kaikki kymmenen kynttä kuntoon kerta toisensa jälkeen ilman, että laatu kärsii milliäkään? Odotan joka kerta kynsihuoltoani, joka antaa minulle pientä luksusta ja hemmottelua arkipäivien keskelle. <3 Olen käynyt pian kaksi vuotta Liinalla kynsihuolloissa eikä minun ole kertaakaan tarvinnut pettyä lopputulokseen.

Valokuvaaja Anu

Tämä blogi on tuonut mukanaan niin ihania asioita, että en olisi aivan heti uskonutkaan kun aloin tätä kirjoittamaan vajaat kaksi vuotta sitten! Ilman blogiani en olisi varmaan ikinä törmännyt meidän valokuvaajaan, joka osoittautui mitä mukavimmaksi persoonaksi ja napsi meille talteen ne kaikkein tärkeimmät tilanteet ja yksityiskohdat juhlien alusta loppuun. Kuvia katsellessa pääsen aina palaamaan hääpäivän hetkiin ja tunnelmiin. Olen todella onnellinen ja tyytyväinen, että kaikki kuvat onnistuivat niin hyvin! :)

Filmiaarre 

Messuilta saattaa todellakin löytää aarteita, nimittäin bongasin sitä kautta ihanan Iitin, jonka sain meille taltioimaan ja tekemään koosteen hääjuhlastamme. Olemme muuten jo saaneet sen häävideonkin, mutta päätimme katsoa sen vasta tammikuussa ennen kuin lähdemme häämatkalle. :) Vilkaisimme koostetta kuitenkin nopeasti muutamasta kohdasta ja lopputulos vaikutti todella hyvältä. En malta odottaa, että pääsen katsomaan, mitä vieraat ovat vastailleet haastattelupätkissä! <3

Studio Omena

Jos olet haaveillut huomenlahjakuvien ottamisesta, mutta kuvaaja vielä mietityttää, niin suosittelen kääntymään Studio Omenan puoleen! Mielestäni kuvaaja oli hirmuisen mukava ja rento, joten kuvat oli hauskaa napsia yhdessä purkkiin eikä jännittänyt tippaakaan. :)

Atelje Jenni Julia

Olin todella tyytyväinen hääpukuuni, jonka Jenni teki minulle muutama vuosi sitten! Puku keräsi myös paljon ihasteluja ja kauniita kommentteja häävierailta. Toivottavasti Jenni menestyy ompelijana jatkossakin ja asiakkaat löytävät hänen luokseen!

Lisäksi on pakko vielä mainita, että meidän pianisti ja oboensoittaja soittivat kyllä niin kauniisti sisääntulomusiikin, että en kestä! <3 Juhlat saivat heidän avullaan täydellisen alun.

Olisin myös jäänyt todella paljosta paitsi, jos en olisi löytänyt Facebookin Häät 2016-ryhmää, joka tarjosi vankkumatonta tukea ja toimivia vinkkejä tilanteeseen kuin tilanteeseen. Joukossa on voimaa ja vannon, että tämä porukka pystyy halutessaan mihin vain! Mielestäni ensi vuodellekin on jo oma ryhmä olemassa, joten suosittelen tulevia morsiamia ja sulhasia liittymään sinne kipin kapin!

Mikä sitten meni pieleen?

Ärsyttää ja harmittaa kirjoittaa tänne hyvän mielen blogiin yhtään mitään negatiivista, mutta arvostan sen verran laatua ja hyvää asiakaspalvelua, että jos koen tulleeni väärin kohdelluksi tai törmään muuten vain huonoon asenteeseen, tuon sen varmasti ilmi ihan jo varoituksena muille asiakkaille, jotta tietävät kiertää kyseisen palveluntarjoajan kaukaa.

Mainittakoon vielä sen verran, että olen itse tehnyt paljon asiakaspalvelutyötä ja kokenut todellakin sen hyvät ja huonot puolet, joten mielestäni minulta asiakkaan roolissa löytyy varmasti ymmärrystä ja sydäntä, mutta osaan takuulla vaatia myös niitä perusasioita, mitä hyvään asiakaspalveluun kuuluu. Tämä kilometriavautuminen on kirjoitettu omasta näkökulmastani sekä omien, että häävieraiden kokemusten pohjalta.

Se meidän DJ ei sitten ollutkaan ihan nappivalinta. Varasin hänet hyvissä ajoin turkulaisen Ohjelmatoimisto StarPointin kautta ajatuksella, ettei ohjelmatoimisto voi pitää listoillaan huonosti hommiaan hoitavia artisteja. Toisin sanoen luulin, että tällä tavoin varmistun myös ammattitaitoisesta henkilöstä meidän juhliin.

Yhteydenpito ohjelmatoimiston kanssa sujui hyvin ja sieltä ilmoitettiin, että DJ on minuun hyvissä ajoin yhteydessä ennen häitä, joten minulla oli kaiken kaikkiaan luottavainen fiilis tästä kuviosta. DJ:n piti soittaa häätanssibiisimme ja koska se ei ollut aivan sieltä tavallisimmasta päästä, halusin ottaa häneen heti yhteyttä siitä, että kappaleen soittaminen myös varmasti onnistuisi. Lisäksi meillä oli se suunnittelupalaveri juhlapaikalla, joten ajattelin kysyä häneltä etukäteen, mitä asioita minun kannattaisi selvittää tilasta samalla kertaa, jotta hänen oma työskentelynsä olisi mahdollisimman vaivatonta sitten siellä juhlissa.

En saanut häneltä yhteydenottooni viikkoihin mitään vastausta, joten ensimmäiset epäilykset alkoivat hiipiä mielen päälle, jolloin pyysin myös ohjelmatoimistolta nähtäville jotain materiaalia DJ:sta työnsä ääressä. Sain kuitenkin jälleen toimistosta nopean ja rauhoittavan vastauksen, minkä lisäksi DJ myös soitti minulle, joten sain itseni jälleen vakuuttuneeksi siitä, että kaikki on ihan hyvin.

Seuraavan kerran otin DJ:hin yhteyttä kun aloimme harjoittelemaan hääkappaleen tanssimista, koska halusin varmistua siitä, että meillä molemmilla on varmasti sama versio biisistä. Sain vastaukseksi yhden lauseen, johon oli juuri ja juuri muistettu laittaa piste loppuun. Aloin myös kiinnittää huomiota siihen, ettei kaikkiin asioihini vastattu tai kommentoitu, mitä olin kirjoittanut viestiin, mutta kuittasin tämän sillä, että kaikki eivät nyt vain ole yhtä taitavia asiakaspalvelun ja sähköpostin kanssa ja että onhan hänet tosiaan palkattu ohjelmatoimiston kautta, eikä millään lehti-ilmoituksella.

Laitoin uuden viestin vasta, kun halusin infota DJ:ta hääpäivän ohjelmasta ja aikataulusta hänen kohdallaan sekä kerroin ensimmäisen kerran hieman tarkemmin musiikkitoiveista. Pyysin, että kappaleet koostuisivat menevästä funkista, hyvän mielen positiivisesta elektronisesta tanssipopista sekä heitin vielä muutamia artistiesimerkkejäkin perään. Lisäksi kerroin, että emme pidä viimeisimmästä listahittimusiikista, kuten suomipopista ja -räpistä. Luulin todellakin vilpittömästi, että nämä toiveet riittäisivät soittolistan kasaamiseen. Pyysin myös saada nähdä ennakkoon soittolistaa, jonka siis edelleen oletin hänen ammattilaisena kasaavan valmiiksi.

En saanut mitään vastausta, joten otin jälleen jo melko epäluuloisena yhteyttä ohjelmatoimistoon, josta yhteydenpito hoidettiin jälleen hyvin ja mallikkaasti heidän osaltaan. Myös DJ vaivautui koneen ääreen ilmoittamaan, että on ollut lomalla ja laitoin hänelle uudestaan musatoiveet sekä pyynnön nähdä sen soittolista, joihin kumpaankaan en saanut mitään kommenttia takaisin, että herran haltuun. Yritin vielä valaa uskoa itseeni sillä, että kyseessä oli vain musiikin soittaminen loppuillan muutamille tunneille. Mikä siinä voisi mennä niin pahasti metsään?

Hääpäivänä DJ:n kunniaksi on sanottava se, että hän saapui ajoissa paikalle ja toi äänentoistovehkeet mukanaan sekä soitti häätanssikappaleemme kuten pitikin. Edelleen iso kiitos siitä, nimittäin voin sanoa, että muussa tapauksessa itku ei olisi ollut kaukana! :)

Mikä sitten meni pieleen? Häätanssin jälkeen DJ alkoi soittaa rauhallista paritanssimusiikkia, mikä oli mielestäni ihan ok, koska se jatkoi hyvin ensimmäisen kappaleen teemaa. Jossain vaiheessa aloin kuitenkin ihmettelemään, missä se toivomani funk ja elektropoppi oikein viipyi, joten kävin DJ:n pöydän luona muistuttamassa, että voitaisiin pikkuhiljaa siirtyä siihen musiikkiin, mistä oli puhe. Kiinnitin myös huomiota siihen, että pöydällä oli iso salkullinen CD-levyjä, että mitähän ihmettä näin 2000-luvulla?

Siirryimme kuitenkin jonnekin mystiselle 80-luvulle enkä tunnistanut varmaan yhtäkään kappaletta, joita kajareista kajahteli. Kun kuulin Abban Dancing Queeniin, aloin jo hieman hermostua ja kehoitin toistamiseen siirtymään esittämiimme musiikkigenreen ja -toiveisiin. Vastaukseksi sain huokailua, silmien pyörittämistä ja talk to my hand-eleitä. Kaikki tuntui olevan niin kovin haastavaa ja ahdistavaa hänelle.

En ollut uskoa tätä kaikkea todeksi ja minä kun koetin aina pelata niin varman päällä, ettei yhtäkään katastrofia pääsisi lipsahtamaan meidän juhliin! Kaiken kukkuraksi minä sekä useampi vieraista pani merkille, että DJ:n pöytä alkoi olla tyhjän oloinen kun itse artisti kuulemma vieraili tupakkapaikalla ja kävi aina juoksujalkaa vaihtamassa CD:tä, kun edellinen kappale oli loppumaisillaan...

Nielin pettymykseni jotenkuten ja päätin yrittää jammailla mukana siitäkin huolimatta, että halusin vain repiä johdot seinästä ja virittää miehen läppäriltä Spotify-listaa tilalle, mutta en halunnut pilata yhtään enempää muiden ja omaa juhlafiilistä. Ihanat ystäväni kävivät esittämässä myös musiikkitoiveita, joista ilmeisesti osa onnistuttiin toteuttamaankin.

 Viimeinen niitti oli kuitenkin se, kun tein ohjelmatoimistolle reklamaation pieleen menneestä keikasta. Toin viestissäni kaikki hyvin sujuneet asiat esiin ja koetin mahdollisimman rehellisesti, asiallisesti, kattavasti ja perustellusti kertoa, miksi kaikki muu menikin mielestämme huonosti. Lähetin esimerkiksi koko sähköpostiketjun alusta loppuun heille luettavaksi, mikä toi varmasti konkreettisesti esiin sen, mitä ajoin takaa.

Vastaukseksi sain kerta toisensa jälkeen, että kirjoitan kamalan pitkiä viestejä ja minulle jankattiin, että minun pitäisi toimittaa heille soittolista nähtäväksi, minkä lisäksi kaikki huomioni ja esille tuomani asiat sivuutettiin niitä kertaakaan kommentoimatta. Ohjelmatoimiston vastauksista sain nopeasti sellaisen mielikuvan, että he ottivat palautteeni henkilökohtaisesti, asettuivat puolustusasemiin ja koettivat löytää mahdollisimman paljon vikaa minusta. Että anteeksi mitä?

Vielä nykypäivänäkin Suomesta löytyy siis yrityksiä, jotka eivät ole opetelleet asiakaspalvelun ensimmäistäkään aakkosta! Ihan vinkkinä teille kaikille muillekin, että yleensä asiakas leppyy helpoiten, kun asetutaan hänen puolelleen, osoitetaan myötätuntoa ja ollaan aidosti pahoillaan siitä, että kokemuksesta jäi huono fiilis. Tämänkin postauksen sisältö olisi siis voinut olla hieman erilainen...

Sen sijaan DJ liittyi mukaan keskusteluun ja väitti minun mm. häirinneen häntä, olleeni hysteerinen ja kuulemma hän piti ensimmäisen kerran työssään taukoa vasta myöhään illalla, mitkä ovat mielestäni kaikki valetta. Lisäksi minulle vihjailtiin rivien välistä olleeni heille hankala asiakas ja työllistäneen heitä paljon tämän yhden keikan takia. Kuulemma minua olisi pitänyt laskuttaa lisää siitä kaikesta vaivasta, mitä yhteydenottoni olivat heille aiheuttaneet. Kirsikkana kakun päällä ja asian ratkaisuna ohjelmatoimisto jätti vastaamatta viimeisimpään viestiini kokonaan.

Että miten meni noin niin kuin omasta mielestä? :D

En tiedä olenko aivan uskomattoman vaativa asiakas, jos olen sähköposteillani halunnut auttaa ja helpottaa DJ:n työtä, pyytänyt sellaista informaatiota kuten häätanssibiisin tietoja, soittolistaa ja esittänyt musiikkitoiveita, näitä kahta jälkimmäistä jopa kahteen kertaan, jotka mielestäni kuuluvat DJ:n työnkuvaan ja olisi suhteellisen helppo toimittaa asiakkaalle. Lisäksi, jos asiakas ei toimita DJ:lle jotain materiaalia, mitä hän tarvitsee keikalleen, niin mielestäni on hänen velvollisuutensa ottaa asiakkaaseen yhteyttä ja pyytää niitä tarvittavia tietoja. En voi olla ajatustenlukija.

Toisekseen, jos asiakkaan esittämiin asioihin ja kysymyksiin ei vastata ollenkaan, niin mitäpä luulette, kuinka luottavainen ja hyvä fiilis hänelle jää siitä, että hommat hoituvat? On hyvin todennäköistä, että asiakas on uudestaan yhteydessä, mikä tottakai työllistää enemmän kuin että jos siihen ensimmäiseen viestiin olisi vastattu kerralla kattavasti. Minulle myös luvattiin, että DJ on minuun hyvissä ajoin yhteydessä ennen keikkaa, mutta hän ei kertaakaan, ei kertaakaan laittanut minulle viestiä, vaan minun piti hoitaa kaikki yhteydenpito itse alusta loppuun. Mitä jupakasta kertoo myös se, että nämä kaikki aiemmin mainitsemani pointit jätettiin reklamaation käsittelyn yhteydessä täysin huomiotta?

Kaiken kaikkiaan minulle jäi sellainen fiilis, että DJ ei ollut valmistautunut keikkaan mitenkään, mistä kertoo paikalle raahattu CD-röykkiökin. Mielestäni annettujen toiveiden perusteella ammattitaitoisen kaverin olisi pitänyt osata kasata soittolista edes sinne päin. Hän yritti mennä sieltä, mistä aita on matalin ja hätääntyi kun B-luokan poppi ei kelvannutkaan meille. Ilmeisesti yksityishenkilön tilaisuuksista ei makseta kovin hyvin, joten niihin panostetaan myös mahdollisimman vähän?

Vielä lopuksi, kokemuksen syvällä rintaäänellä, haluan tuoda esiin muutamia vinkkejä, joiden avulla toivottavasti kaikki muut löytävät onnistuneesti hyvän DJ:n/artistin omiin juhliinsa:

1. Pyydä saada nähtäville esim. jokin videopätkä DJ:sta työnsä äärellä. Hälytyskellojen kannattaisi alkaa soimaan, jos tällaista materiaalia ei ole.
2. Pyydä saada nähdä ennen juhlia valmis soittolista mistä näkee, että se on mietitty toiveiden mukaan alusta loppuun.
3. Jos yhteydenpito tuntuu tökkivän vähääkään, niin peruuta varaus heti.
4. Luota intuitioosi (oikeastaan kaikissa asioissa) ja jos sinulle tulee hiemankin huono fiilis, niin älä uskottele itsellesi muuta, vaan peräänny ja lujaa!
5. DJ:n tapaaminen ennen juhlia olisi plussaa. Itse en kehdannut edes ehdottaa moista hänestä saamani ennakkokäsityksen perusteella.
6. DJ:n valitseminen juhliin on todella tärkeä asia! Kyse ei ole vain musiikin soittamisesta, vaan hän on avainhenkilö tunnelman luomisessa ja jättää lähtemättömät muistot juhlien loppumetreiltä, joten oikean henkilön löytämiseen kannattaa todellakin panostaa.

Eli tämän kohdalla ei todellakaan jatkoon. Suosittelen sijoittamaan vaivalla kerryttämänne hääsäästöt aivan jonnekin muualle. <3

BOOM! Ihana Love Me Do-häähuuma jatkuu!

Matkasin tosiaan tasan viikko sitten (mihin tämä aika taas katoaa?!) Leville kavereideni kanssa tarkoituksena viettää rentouttava, mutta urheiluntäyteinen viikonloppu Ruskamaratonin merkeissä. Kun raahauduin (juoksemisen takia!) vapisevilla jaloillani takaisin kotiin, jouduin hieraisemaan pariin otteeseen uneliaita silmiäni, sillä en ollut uskoa todeksi, mitä näinkään täällä blogin puolella!

Olin saanut kutsun 1.10. järjestettävään Love Me Do-häämessujen hääblogimiittiin! <3 Siis mitä ihmettä, minä?! En oikein vieläkään miellä itseäni bloggaajaksi, sillä blogini ovat aina olleet matkapäiväkirjatyyppisiä ja niiden tekeminen on aina aloitettu itseä varten, jotta muistoihin on helppo palata vielä vuosienkin päästä.

Mutta niin vain tämä pikku hääblogini on alkanut elää omaa elämäänsä ja olen edelleenkin todella hämmästynyt siitä, että höpötykseni jaksavat kiinnostaa yhtään ketään muuta (esimerkiksi hei vain sinä ihana, joka ostit minulta jokunen päivä sitten ne photobooth-propsit!). Olin niin iloinen, kun myöhäisestä ilmoittautumisesta huolimatta ehdin vielä mukaan enkä malta odottaa, että pääsen häämuotinäytösten lisäksi näkemään myös muita bloggaajia sieltä ruudun toiselta puolelta. :)

Ja siis mikä ihana syy palata uudestaan siihen häitä edeltävään haavemaailmaan! Aloitin inspiraatioin herättelemisen omia häitä varten oikein toden teolla viime tammikuussa, jolloin starttasin häävuoden messujen merkeissä. Tästä pääseekin lukemaan ajatuksiani edellisistä Love Me Do-messuista, jotka olivat muuten minulle samalla myös ihan ensimmäiset.

Noin yleisesti viime käynniltä mieleeni on jäänyt pastellinen värimaailma, kauniisti sommitellut herkkupöydät sekä eri esittelypisteiden suloiset yksityiskohdat. Tarjolla tuntui olevan hieman valtavirrasta poikkeavia vaihtoehtoja jokaiseen makuun ja oivaltavia ideoita sekä ratkaisuja. Silloin vähän harmitti, että omien häiden suhteen jotkut hankinnat ja varaukset oli jo lyöty lukkoon, koska sain niin paljon uusia ideoita niiltä messuilta.

Silmäilinkin innokkaasti messuinfon läpi ja en voinut olla kiinnittämättä huomiota, miten siitä välittyi aidon välittämisen tunnelma: jokaisesta kävijästä halutaan pitää huolta ja tarjota niitä parhaita vaihtoehtoja ja ratkaisuja. Omaperäisyys, laadukkuus ja hyvä asiakaspalvelu ovat ehdottomasti niitä asioita, joita arvostan ylitse muiden melkein tilanteessa kuin tilanteessa! :)

Mainitsinkin jo intoilupäissäni muiden ihmisten tapaamisen ja häämuotinäytösten olevan minulle varmasti yksi messujen kohokohdista, mutta aion ehdottomasti käydä muun esillepanon ohessa tutustumassa myös vintage-häävalokuvanäyttelyyn! On varmasti todella mielenkiintoista päästä kurkistamaan entisaikojen hääjuhliin ja verrata niitä omiin kekkereihin sekä etsiä niistä eroja ja yhtäläisyyksiä.

Pakko vielä mainita, että vaikka omat hääjuhlani ovat jo takanapäin enkä enää etsi messuilta haukankatseella yksityiskohtia juhlia varten, niin uskon silti, että messuilla on minulle kuitenkin paljon tarjottavaa ja koettavaa. Kerron varmasti lisää fiiliksiä sitten tapahtuman jälkeen. :)

Ihanaa, yhtäkkiä syksyn saapuminen ei tunnukaan enää niin ankealta! <3

Hotelliyö!

Pakko vielä kertaalleen alleviivata, että minä rakastan, siis suorastaan rakastan hotelleja!! <3 Rakastan hotellien kapeita käytäviä kokolattiamattoineen, joissa pääsee hissukseen tassuttelemaan, huoneiden värimaailmaa ja moitteettomasti viikattuja petivaatteita, isoja kylpypyyhkeitä ja lavuaarin viereen aseteltuja matkakokoisia suihkusaippuoita... Käytinkin useamman tovin sen ihanimman hotellin etsimiseen, jonne menisimme viettämään hääyötä. Tästä pääsee lukemaan vielä kuukausien takaisia ennakkofiilistelyjä aiheesta. :)

Voitte siis uskoa sen onnen ja innostuksen, kun kirmasin taksista valkoinen mekkoni pöllyten vihdoinkin Hotel Fabianin aulaan, josta saimme muitta mutkitta huonekortit ja tepsuttelimme oman ovemme eteen. Hupsista vain, mutta kortti ei käynytkään oveen, joten mies reippaana palasi takaisin respaan selvittämään asiaa samalla, kun minä jäin odottelemaan matkatavaroiden kanssa käytävälle.

Saimme pikaisesti uudet kortit, joilla pääsimme huoneeseen asti ja pakko muuten ihailla heti tässä kohtaa Fabianin asiakaspalvelua, nimittäin respan henkilökunta toi meille heti perästä lasit punaviiniä hyvitykseksi sekaannuksesta! Itse en ainakaan ehtinyt edes ihmetellä koko tilannetta, joten eleestä jäi entistä positiivisempi mielikuva koko hotellista. :)

Olin siis niin onnesta muikeana kun näin meidän huoneen! Mielestäni sisustus sekä värimaailma oli tyylikäs ja rauhoittava, mutta kuitenkin kotoisa. Napsin paikan päältä heti muutaman kuvan, eli heittäkäämme hyvästit Anun loistavalle kuvanlaadulle ja palatkaamme takaisin kännykkäkameralaatuun (voisi oikeasti miettiä kuvausvälineisiin ja -taitoon panostamista jossain kohtaa...). Mies ehtikin jo heittää liivinsä sängylle ennen ensimmäistäkään kuvaa, huoh. :D

Hääyöpakettimme sisälsi yllätyslahjan (<3 !!), joka paljastui ainakin meidän kohdalla matkakokoiseksi suihkusaippuasetiksi merkiltään Gilchrist & Soames. Nämä pääsivätkin heti viime viikonloppuna käyttöön, jolloin reissasin kavereiden kanssa Leville juoksemaan puolikkaan Ruskamaratonin, mistä syystä tämä blogin päivittäminenkin on jälleen venynyt.

Meidän hääparin päivä oli ollut pitkä sekä täynnä säpinää ja tunnetta, joten melko pian väsymys vei voiton ja kiipesimme ihanan luksusparisängyn peittojen ja tyynyjen sekaan. Omasta nukkumisestani ei tosin meinannut tulla mitään, koska heräilin vähän väliä vessaan ja samalla huomasin, että ne muutamat juhlissa nautitut juomat olivat kuitenkin ehkä nousseet liikaa päähän, joten join varuiksi vettä, mikä tiesi tietenkin lisää vessareissuja.

Aamulla sain kuitenkin kiittää ahkeraa veden tankkaamistani, sillä herätessä fiilis oli suhteellisen virkeä ja ennen kaikkea hyvävointinen, joten aamiaiselle oli todellakin tilausta. Teinkin uuden ilotanssin sängyn ympäri, kun hotellin henkilökunta toi aamiaisemme huoneeseen! Kuten kuvasta näkyy, täyttämämme aamiaiskortti oli luettu tarkkaan ja tarjottimen sisältö oli runsas sekä herkullinen. <3 Napostelimmekin aamiaista sängyssä ainakin tunnin telkkaria katsellen, mutta pikku hiljaa oli ryhdistäydyttävä ja alettava pakkaamaan.

Siinä sitä ollaan lähdössä ensimmäistä kertaa vaimona kotiin vaimomekko päällä! Ai niin, meinasi unohtua silloi kuten nytkin tätä tekstiä kirjoittaessa, että annoin myös miehelle aamiaisen lomassa sen huomenlahjankin, joka sisälsi muutaman kuvan minusta. Taisi ilmeestä päätellen olla ihan mieluisa yllätys. ;) Lahjojen ja varsinkin yllätyslahjojen antaminen on kyllä kivaa!

Voisinpa jatkaa tätä leijumista loputtomiin, mutta keräsimme siis kimpsumme ja kampsumme, heitin häämekkoni käsivarrelle ja ajoimme taksilla takaisin kotiin, jossa odotti nälkäinen kissa sekä häähössötyksen seurauksena räjähtänyt hävityksen kauhistus. Loppupäivä menikin siivoillessa ja pyykkiä pesten sekä pizzaa syöden.

Myös vanhempani tulivat käymään illalla ja toivat juhlapaikalta keräämänsä häätavarat mukanaan. Kiitokseksi keitimme kahvit ja herkuttelimme sillä pitopalvelun pakkaamalla kakulla, josta riittikin tuhottavaa. Pientä pehmennystä arkeen toivat myös lukuisat kortit ja lahjat, joita oli ihanaa jäädä lukemaan ja ihastelemaan vielä ennen nukkumaanmenoa.

Omasta mielestäni hääyön viettäminen hotellissa oli aivan loistava idea, koska emme päässeet heti juhlien jälkeen häämatkalle, joten hotelliyö tarjosi sitä kaivattua pientä luksusta ja romantiikkaa hääpäivän loppumetreille asti. Paluu arkeen ei siis syönyt naista läheskään niin paljon kuin olin pelännyt. :) Ehdottomasti myös täydet suosittelut Hotel Fabianille, aion varmasti varata sieltä huoneen uudestaan kun kaipuu hotellielämään kasvaa liian suureksi. <3